Joko nää maistuu? – Juodaan oluita, joista aikanaan emme pitäneet

Kuvasimme jokin aika sitten video, jolla maistelimme uudelleen lempioluita harrastuksen alkuajoilta, ja testasimme vieläkö ne maistuvat yhtä hyviltä. Nyt otettiin käsittelyyn kolikon toinen puoli eli ne oluet, jotka aikanaan eivät maistuneet.

Saksalaiset vehnäoluet ovat olleet varsinkin Sannalle aina melkoinen punainen vaate. Lähes poikkeuksetta läsnä oleva vahva banaanisuus ei ole meidän kummankaan suosikki. Tällä kertaa otimme testiin Schneider Weisse Tap 6 Mein Aventinus weizendoppelbockin.

Muutama vuosi sitten ensimmäiseen ulkomailta tekemäämme oluttilaukseen päätyi mukaan muutama pullo Orvalia. Kyseistä olutta oli useampi kaverimme kehunut, ja odotukset olivat korkealla. Meidän mielipide tästä bissestä oli aikanaan luokkaa ”ihan ok”. Maistuisikohan nyt jo paremmin?

Kolmantena bissenä juotiin Brasserie d’ Achouffen Chouffe Houblon Dobbelen IPA Tripel. Tämä ”tonttu-IPA” oli meille vuosia sitten melko karvas pettymys. IPAt olivat tuolloin jo lähellä sydäntä, mutta olimme toki juoneet lähinnä jenkkityylisiä yksilöitä. Toisaalta myös belgioluista olimme nauttineet. Jostain syystä belgi-IPA ei sitten kuitenkaan maistunut. Mikäs tilanne on nyt?

Yksi kommentti artikkeliin ”Joko nää maistuu? – Juodaan oluita, joista aikanaan emme pitäneet”

Jätä kommentti